keskiviikko 23. marraskuuta 2011

Keskiviikkokuulumisia

Tämähän sujuu taas! Eilinen meni kohtuullisesti, niin kuin tämäkin päivä toistaiseksi. En ole missään lakossa, joten herkkuja olen syönyt (jos näitä normaalimääriä voi edes syömiseksi kutsua!) Söin myös tuoretta leipää vähemmän kuin koko limpun, ihmeellistä.

Seuraavaksi voisin kuvailla tämän päivän onnistumiskokemusta, josta on kenties apua muillekin. Ihan hymyilyttää tämä mielen ihmeellinen toiminta :)

Söin aamulla kunnolla. En koe tarpeelliseksi kuvailla määrää tai laatua tarkemmin, pääasia että ruoka maistui ja sisälsi oikeita ravintoaineita. Aamupäivällä suunnittelin kuitenkin ostavani suklaalevyn - säästöön. Tässä otteita ajatusmaailmastani tältä päivältä :

- Lähden kävelemään. Missähän kaupassa pistäytyisin suklaaostoksilla? Säästöön siis.
- Joo-o, vanha vitsi, eihän siitä ennenkään ole jäänyt säästöön kuin paperi ja folion pala.
- Mutta kävisin lounaan jälkeen, en söisi matkalla mitään, toisin levyn näytille kotiin ja todistaisin pystyväni tähän. 
- Näin teen. Kävelymatkalla ostan Fazerin sinisen ja kannan laukussa kotiin asti.
- Mieti vähän. Et usko tuohon itsekään!
- Entä jos se onnistuu tällä kertaa? Tuntuu ihan siltä. Ja mitä sitten, vaikka söisinkin. Enhän syönyt eilen karkkeja. Ja se on vain yksi 200g levy.
- Tekosyitä, tekosyitä! Sitä paitsi, miksi pitäisi ostaa levy säästöön, kun sen voisi ostaa vasta syömistä varten.

                       mietintää....

- No kun tuntuu niin uskomattoman hyvältä ostaa suklaata! Saan siitä mielihyvää. Voin pitää levyä käsissä, kenties jakaa sen jo valmiiksi paloiksi...
- Oletko varma? Eikö mielihyvä ole ennen aina vaatinut levyn syömisen.
- Totta. Tiedän. Mutta voisin silti yrittää. Tällä kertaa onnistun.

                      puhelin soi.... työasioita --> ajatuskatko

- Kohta olenkin jo perillä. Pieni huili ja sitten bussilla kohti työpaikkaa.
- Entä se suklaa? Olet mennyt jo monen kaupan ohi. Vielä olisi kuitenkin mahdollisuuksia  jäljellä.
- Tyhmänäkö minua pidät?  En  mene! Järki voittaa. Miksi ihmeessä edes aioin mennä, huhhhuh!

Näin tänään. Ihan helposti se ei onnistunut, mutta lopputulos miellyttää :) Sain nujerrettua mielihalun tylsän järkevillä argumenteilla. JES! Tästä on hyvä jatkaa, en nimittäin ole luovuttajatyyppiä...

2 kommenttia:

  1. Wow! Aplodeja! Tähän pyritään, ihan mahtavaa! Täällä oli toinen niin huono päivä putkeen ettei edes kehtaa kirjoittaa. Mutta ehkä vois yrittää huomenna saman tyylistä keskustelua itsensä kanssa. Jatka samaan malliin! :)

    VastaaPoista
  2. *taputapu* hienoa, tästähän on hyvä jatkaa eteenpäin!

    VastaaPoista