Eilinen oli pitkä mutta antoisa koulutuspäivä. Järkevään säännölliseen syömiseen ei oikein ollut mahdollisuutta, ja niinpä suuri osa päivän energiasta tuli välipaloista. Söin kuitenkin kunnon aamupalan, lounaan (eväät) ja yöpalan puoliltaöin. Vaikka katastrofin ainekset olivat olemassa, mopo ei karannut tällä kertaa käsistä. Kotimatkaklla erkuttelin muiden tapaan suklaalla - jota kului ihan kiitettävästi - kuitenkin ahmimatta. En nimittäin laske nopeastikaan syötyä suklaalevyä ahmimiseksi, jos homma tuntuu olevan hallinnassa eikä syöminen jatku pahaan oloon asti. Hyvä minä :)
Myönnetään, että yöllinen syöminen kotiin tultua oli turhaa, sillä olisinhan jaksanut nukkua ilman sitäkin. Tilanne ei mielestäni kuitenkaan riistäytynyt hallinnasta, joten voin olla tyytyväinen. Oikeastaan oikea ruoka teki hyvää herkuttelun jälkeen. Kuin palkintona onnistuneesta päivästä tunsin tänä aamuna ihmeellisen asian: NÄLKÄ! Ei ollut huono olo vaan juuri sopiva. Aamupala maistui ja samoin kaikki 6-7 ateriaa, jotka tänään söin. Kaupasta teki mieli ostaa vain kunnon ruokaa vaikka kävelinkin karkkihyllyjen välistä. En meinaa uskoa tätä loistavaa oloa vieläkään! Olen syönyt säännöllisesti hyvää ja terveellistä perusruokaa.
Näillä eväillä eteenpäin! Olen onneni kukkuloilla, toivottavasti ilo tarttuu muihinkin :)
Huippua! Annat ihanasti motivaatiota jatkaa vaikka välillä tekisi mieli sortua. :) Tuleeko sinulla koskaan aikoja jolloin olet jo menossa kauppaan tai mietit sortuvasi, mutta viime hetkellä vastustat kiusausta? Minulla näitä tulee hyvin usein, pelottaa milloin sorrun!
VastaaPoista