Kysymykset 11 ja 12

Päivä 11: Kenen blogi inspiroi sinua kaikkein eniten elämäntapamuutoksessasi ja miksi?

Luen muutamaa syömishäiriöblogia, joiden tekstit ovat kuin suoraan omista ajatuksistani. Olen todella ihmeissäni, miten joku voikaan kirjoittaa niin tarkasti samoista asioista, joita mietin itsekseni - pelottavaa! :D Näistä blogeista saan mitä mainiointa vertaistukea. Lisäksi seuraan liikuntablogeja, koska itsekin rakastan liikuntaa, erityisesti jumppia. On kiva lukea, kuinka muilla menee hyvin ja toisaalta lohdullista huomata, etten ole ainoa syömisen kanssa kamppaileva. Seuraamieni blogien aiheet ovat siis omia kiinnostuksen kohteitani, yllätys yllätys! 

Päivä 12: Mitä syöt yleensä?

Hyvä kysymys (=en osaa vastata!). Syömiseni vaihtelee niin paljon, etten pysty kuvailemaan normaalia syömistäni. Vastaan siis kahden eri ajan perusteella.

Kerron ensin entisestä ruokavaliostani, tai samalla omasta "ihanneruokavaliostani". Se koostuu lähinnä lihasta, kasviksista ja maitotuotteista. Syön paljon kevyttuotteita (ei mikään hyvä juttu sinänsä), mutta lisäksi paljon kunnon lihaa ja hiilareita kasviksista ja hedelmistä. Hedelmiä söin ennen arviolta 1-2kg päivässä, kasviksia ehkä puolet tuosta. Rasvattomia maitotuotteita kului usein litra päivässä (jogurttia ja viiliä). Ihannetilanteessa (ja joskus ennen ahmimista) söin arkisin näin kevyesti ja herkuttelin viikonloppuisin melko huolettomasti.

Pikku hiljaa tämä siirtyi hallitsemattomampaan suuntaan ja tällä hetkellä syön enää pelkkiä herkkuja. Nyt olen syönyt kahtena päivänä oikeaa ruokaa melko normaalisti, ja herkkuja siihen päälle. Ehkä herkut näin jäävät vähemmälle ajan kanssa... Tavoitteenani on todellakin päästä oikeaan ruokarytmiin ja lautasmalliin pikku hiljaa. Sain eilen kuulla, että paastoverensokeriarvoni on korkea. Sen siitä saa kun todella elää suklaalla. Tämä oli kai viimeinen varoitus siitä, että on aika palata kohti normaalimpaa ruokavaliota.  Ennen ajattelin, että haitat ovat vain kosmeettisia ja ohimeneviä ähkyjä. Nyt on kuitenkin todistettu, että terveys alkaa pitkälläkin aikavälillä olla uhattuna. En haluaisi kakkostyypin diabetesta alle kaksikymmpisenä.

Tällaista tänään. Nyt onkin hyvä syödä jouluherkkuja ja pelätä samalla, että elämäni rakkaus - sokeri - koko ajan saastutttaa kehoani sisältä ja viettelee minua metabolisen oireyhtymän valtakuntaan.