lauantai 10. joulukuuta 2011

Liikaa kaloreita

Täällä taas. Kirjoittaminen on jäänyt vähän taka-alalle kun on ollut kaikenlaista tekemistä. Tai oikeastaan yksi : syöminen. Ei siis mene ihan putkeen...

Aloin kuitenkin miettiä omaa tämänhetkistä tilannettani ja yleisesti termiä ahmiminen. Tulin pohdinnoissani siihen tulokseen, että en välttämättä ahmi tällä hetkellä. Parempi sana olisi ylensyöminen tai liikasyöminen. Kiloja kertyy ja olo on tukala, mutta en enää osaa edes potea kovin huonoa omaatuntoa syömisistä.

Toisaalta tämä kuulostaa hyvältä. Tosiasiassa tilanne on silti huolestuttava, koska syön nykyään todella epäterveellisesti. Tänäänkään en ole syönyt melkein yhtään oikeaa ruokaa.  Syön  vain sitä, mikä milloinkin maistuu parhaalta, eli mistä saa suurimman nautinnon. Mietin kaupassa, mikä tällä kertaa tuottaisi mahdollisimman paljon nautintoa. Ravintoaineilla ei siinä tapauksessa ole mitään väliä.

Menen siis täysin  himojen perässä. En kuitenkaan niin kamalalla pakonomaisella kiireellä kuin entisissä ahmimiskohtauksissa. Kävelen kauppaan ja siellä kylmänviileästi valitsen, mitä milloinkin ja maksun jälkeen syön hankinnat. Tänään ostin niitä herkkuja, mistä oletin "hyötyväni" mielihyvässä mitattuna eniten. Maku ei kuitenkaan lopulta ollut hyvä, mutta oikeakaan ruoka ei maistunut. Energia- sokeri- ja rasvamäärä oli päivän syömisissä valtava, vitamiinimäärä mitätön. 

Tyylilleni uskollisesti koitan edelleen ajatella positiivisesti. Jospa en olisikaan enää niin "syömishäiriöinen". No joo, ehkä kuitenkin olen. Mutta hoitokeino on sama kuin normilihavuudessa : pitäisi alkaa syödä säännöllisesti, monipuolisesti ja kohtuudella. Niin yksinkertaista, mutta jotenkin kumman vaikeaa. Lääkärikäynti paljasti joka tapauksessa karun totuuden : paino oli taas noussut 3 kg kuukaudessa. Kaukana ei siis enää olla lihavuudestakaan... Nyt siis on taas yritettävä nousta ja jatkaa terveellisemmällä linjalla. Sekin hyvä puoli tässä on, että suurempia energiamääriä en enää oikein pyysty vuorokauden aikana syömään, kun on vaan 24h aikaa. Tämä ääripää on koettu, joten ainoa suunta herkkumäärissä on alaspäin !

Kyllä tämä tästä taas :)

4 kommenttia:

  1. minullakin on ollut ahmimisongelmia. yhteen aikaan ahmin leipää, makaroonia, sipsejä ja remix-karkkipusseja (aina siis noita samoja :D) ja myöhemmin vaan mitä tahansa karkkia, sipsiä ja suklaata. nytkin saan ahmimiskohtauksia, ja lähes aina mätän epäterveellisiä herkkuja hieman normaalia suurempia määriä. olen onneksi onnistunut saamaan ahmimisen hallintaan, oikeastaan vain mielenlujuudella ja juuri ajattelemalla järkevästi syitä olla ahmimatta. anoreksia-oireetkin ovat kummasti estäneet ahmimasta. :P nykyisin sallin ahmimisen kerran viikossa tai kahdessa viikossa. on helpompaa olla ahmimatta, kun tietää, että saa sitten myöhemmin ennalta määrättynä päivänä syödä mitä haluaa.

    VastaaPoista
  2. joo-o, mullakin on aina tiettyjen herkkujen kausia. yhteen aikaan himoitsin erityisesti korvapuusteja, tällä hetkellä suklaata ja ballerina-keksejä... oikeassa ruoassa sama juttu.

    Hienoa, jos olet lähtenyt parempaan suuntaan! tsemppiä edelleenkin :) itsekin joskus ahmin vain viikonloppuisin, mutta nykyään se ei läheskään riitä....

    VastaaPoista
  3. Onko lääkäri kommentoinut ahmimisia millään tavoin? Oletko saanut ammattiapua tai vihjeitä syömishäiriön taltuttamiseen?

    VastaaPoista
  4. On kommentoinut, ja ahmimisen takia juuri meninkin lääkäriin. Perusohjeita (säännöllisyys, vaihtoehtotekeminen, pienet herkkuannokset jne) olen saanut, mutta ei oikeastaan mitään sellaista mikä ei olisi tullut vielä itse mieleen. En tosin ole vielä montaa kertaa käynyt ja aika on mennyt pitkälti tutustuessa ja perusterveydentilaa tutkiessa

    VastaaPoista